Jousimetsästysvälineet

Metsästysjouset jaetaan karkeasti kahteen pääkategoriaan, taljajousiin ja vaistojousiin. Vaistojousilla ammutaan nimensä mukaisesti etäisyys ja tähtäinpiste vaistonvaraisesti arvioiden. Ulkonäöltään ne ovat "perinteisiä" jousia ja jakautuvat vielä kahteen alakategoriaan, pitkäjousiin ja vastakaarijousiin. Taljajousi on rakenteeltaan modernimpi ja sillä ammuttaessa tyypillisesti käytetään tähtäintä, vakaajaa, laukaisulaitetta ja muitakin lisälaitteita. Ratajousista metsästysjouset poikkeavat jousen tehon, rakenteen ja värityksen suhteen. Myös lisävarusteissa ja nuolissa on eroja verrattuna ratajousiammuntaan. Jousityypin valintaan vaikuttavat metsästäjän mieltymykset ja jonkin verran metsästystapa, kaikissa jousityypeissä on huomioitava metsästäjän voimat ja erityisesti taljajousessa vetopituus. Jousi soveltuu hyvin myös kalastukseen, kunhan jouseen liitetään tätä varten tehdyt lisävarusteet. Varsijousella metsästäminen on Suomessa kielletty. Metsästysjousen lain vaatima minimijäykkyys Suomessa on 180 newtonia eli 41 paunaa.

Pitkäjousi

Pitkäjousi

Perinteisin metsästysjousimalli pitkäjousi on nimensä mukaisesti pitkä, tyypillisesti 60"-70" pituinen yksiosainen jousi. Jousimalli on ollut laajasti käytössä jo keskiajalla sodankäynnissä ja metsästyksessä. Nykypäivän pitkäjouset on tyypillisesti laminoitu lasikuidusta ja puusta, usein monista eri puulajeista. Myös puhtaasti puusta valmistettuja tai lisäksi eläinten jänteillä vahvistettuja primitiivijousia käytetään metsästyksessä. Pitkäjousen kaaressa ei ole vastakaarta ja sen lavat ovat suhteellisen kapeat. Pitkäjousen jäykkyys kasvaa jyrkästi kun ampujan vetoliike saavuttaa tietyn pituuden. Siksi jousessa tulee olla riittävästi pituutta ampujan vetopituuteen nähden. Nuolihylly on yleensä muokattu runkoon kahvan kohdalle mutta joissakin malleissa nuoli voidaan ampua jousikäden peukalohangan päältä.

Vastakaarijousi

Vastakaarijousi

Vastakaarijousi on jousi, jossa lapakaaren päät kaartuvat ulospäin. Vastakaarijousen ideana on, että kaartuvat päät varastoivat jännittyessään enemmän energiaa ja antavat nuolelle suuremman lähtönopeuden kuin vastaavan pituisessa vastakaarettomassa jousessa. Vastakaarijousia valmistetaan sekä yksiosaisina että kolmiosaisina, ns. take down-jousina. Take down -jousien lavat voidaan ruuvata irti — etuna saavutetaan paitsi pieni koko kuljetettaessa myös mahdollisuus käyttää eri vahvuisia lapoja. Nykypäivän yksiosaiset vastakaarijouset on tyypillisesti laminoitu lasikuidusta ja puusta, usein monista eri puulajeista. Take down -jouset voivat olla myös alumiini- tai hiilikuiturunkoisia ja lavat voivat olla laminoitua lasi- ja hiilikuitua. Pitkäjouseen verrattuna vastakaarijousi onkin lyhyt, usein 56"-60". Nuolihylly voi olla runkoon kiinnitettävä mutta on usein myös muokattu runkoon kahvan kohdalle ja joissakin malleissa nuoli voidaan ampua jousikäden peukalohangan päältä. Ns. "ratsumiesten jouset" ovat kaikkein lyhimpiä vastakaarijousimalleja.

Taljajousi

Taljajousi

Taljajousi poikkeaa pitkäjouseen ja vastakaarijouseen verrattuna siten, että jousen virittämiseen tarvittava voima eli jousen jäykkyys on kovimmillaan noin vedon puolivälissä. Sen jälkeen lapojen päissä olevat epäkeskopyörät pyörähtävät ja veto kevenee ratkaisevasti ja tähtääminen voidaan suorittaa rauhallisemmin ja hallitummin vaikka käytettäisiinkin suhteellisen voimakasta jousta. Taljajousi on vaistojousiin verrattuna nopeaheittoisempi ja tyypillisesti tehokkaampi, nuolen lento on nopeampi ja lentorata suorempi. Taljajousen jäykkyyttä ja vetopituutta voi säätää. Tämä helpottaa ampujalle sopivan jousen valintaa ja antaa mahdollisuuden voimien ja kokemuksen kasvaessa muuttaa jousta ampujalle sopivaksi. Taljajousella ammuttaessa käytetään jousessa lisälaitteita kuten erillistä nuolihyllyä, tähtäimiä, jännetähtäintä, vakaajaa eli stabilisaattoria. Ilman näitäkin voidaan luonnollisesti ampua, jolloin puhutaan, aivan kuten pitkä- ja vastakaarijousilla, vaistoammunnasta. Taljajousi on hyvin lyhyt akseliväliltään, tyypillisesti 30"-34" ja jousen lyhyyden vuoksi jänteen vapautukseen käytetään usein laukaisulaitetta. Nykyaikaisten taljajousten rungot valmistetaan alumiinista tai hiilikuidusta lavat lasi- ja hiilikuitulaminaatista. Tähtäimissä saattaa olla sähkötoimintoja esim. optisesta kuidusta tehtyjen tähtäinjyvien valaisuun.

Nuolet ja kärjet

Metsästyksessä käytettävät nuolet ja nuolen kärjet valitaan metsästettävän riistan, jousen ja metsästystavan suhteen. Ampujan vetopituus vaikuttaa nuoliputken pituuteen, jousen teho nuoliputken jäykkyyteen. Metsästettävä riista ja lainsäädäntö vaikuttavat valittavan metsästyskärjen malliin. Lentoonammuntanuolissa eli flu-flu -nuolissa  käytetään yleensä erilaista sulitusta. Jousen tyyppi ja teho sekä metsästäjän mieltymykset vaikuttavat nuoliputken materiaalin valintaan, nuoli voi olla puuta, alumiinia tai hiilikuitua. Sulkien materiaali voi olla keinomateriaalia tai luonnonsulkaa, sulkien pituus ja profiilit vaihtelevat. Kalastusnuolia valmistetaan myös lasikuidusta.

Leikkaavia metsästyskärkiä

Metsästysnuolen sulituksia

Lentoonammuntanuolen sulitus

Enemmän jousimetsästyksestä SJML -sivuilta: Jousimetsästys.fi